Search
  • helmisaksala

1+1 rakasta rutiinia

Kesäkuun lopulla osallistuin NLP Practitioner -koulutukseni toiseksi viimeiseen sessioon Espoon Lasilaaksossa.

Jos itsensä kehittämiseen ja valmennukseen keskittynyt NLP (neurolingvistinen ohjelmointi) ei ole entuudestaan tuttu, valmentajamme Jaana Hautalan sivuilta löytyy lisätietoja.

Loman kynnyksellä Jaana heitti meille haasteen ottaa jokin uusi tapa haltuun ennen elokuun lopulla koittavaa viimeistä koulutusrupeamaa. Ääni päässäni mutisi, näinköhän viitsisin omaksua vielä jotakin kevään jälkeen, jonka aikana olen opiskellut kaikkea yrittäjän verotuksesta intuition erottelukykyyn ja valokuvauksesta autolla ajamiseen.

Käänsin näkökulmani nurin vastaten itselleni, että ehkä oppiminen saa olla myös kuorman keventämistä. Voisin ottaa haltuun rutiinin, jota olen pitkään tavoitellut: päivittäisen pysähtymisen. Hengittämisen. Virittäytymisen.

Pääni toiminta tuppaa joskus muistuttamaan pesukoneen linkousta, joten näille taidoille on kysyntää.

Tarkkana tavoitteen kanssa

Tavoitteeni on täten vähintään viisi minuuttia tietoista hengittelyä ja myönteistä sisäistä puhetta päivässä – jonka lisäksi minuutin lankku.

Okei, siinä on jo kaksi asiaa. Viisaat kehottavat aloittamaan yhdestä, jottei haukkaisi liian suurta palaa kerralla. Muuten tavoitteen saavuttamisen riemu voi jäädä kokematta ja seuraavalla kerralla on helppo ajatella, että on turha edes yrittää, mikään muutos ei ikinä onnistu.

Syteen tai saveen, kesän jälkeen nähdään, kuinka minun kävi. Ellen silloin palaa aiheeseen blogissa, johtuu se joko siitä, että unohdin raportoida, tai siitä, että haaste meni harakoille ja esitän, että unohdin.

Rakasta rutiinia

Helena Åhman ja Harri Gustafsberg kirjoittavat teoksessaan Tilannetaju – Päätä paremmin, että uuden toimintamallin muodostaminen tavaksi vaatii 40–60 toistoa. Aluksi teko tuotetaan mielen tietoisella tasolla, mikä kuluttaa aivoissa enemmän energiaa kuin jo automatisoitunut käytös. Sellaisena voi pitää vaikkapa hampaiden pesua, mitä ei juurikaan tarvitse erikseen miettiä.

Harjoitusvaiheessa systeemi siis ikään kuin pistää hanttiin: jännittävää kyllä, se ei ensin ymmärrä omaa parastaan, vaikka uusi rutiini auttaisi voimaan paremmin.

Mutta kun toiminta ajan kanssa asettuu osaksi päivittäistä ohjelmaa, siirtyy se pikkuhiljaa tiedostamattoman mielen varaan. Ryhtyminen ei vie niin paljon energiaa ja aivotkin liittyvät kannatusjoukkoihin. Positiivinen kierre on valmis.

Lukiossa äidinkielen opettajamme varoitti kirjoittamisen sudenkuopista lauseella: toisto on toisto on toisto.

Nyt aion toistaa itseäni luvan kanssa. Hyvää kesää, opet!

56 views

©2020 by helmisaksala.com