Motivaatio ei syty käskystä: kolme näkökulmaa ja yksi kuulento

Kirjoitin pari viikkoa sitten tavoitteiden merkityksestä ja tarinallistamisesta yrityksen eteenpäin vievinä voimina.

Tavoitteita tarvitaan, jotta yrityksellä on suunta.

Menestyksen taustalla toimiva ihminen kuitenkin tarvitsee jotakin erityistä voidakseen antaa parastaan.

Taikasana on motivaatio, jota tässä kirjoituksessa lähestyn kolmesta näkökulmasta:

mitä tarkoittaa mahdollisuus onnistua,

miksi erilaisuus on haastavaa ja palkitsevaa

ja miksi tunteet ovat sokerina pohjalla suurissa saavutuksissa ja kahvikupissa.

Sopivasti haastetta

Tavoitteen muotoiluun käytetään organisaatioissa aivan liian vähän aikaa. Halutaan päästä heti vauhtiin, halutaan nopeita ratkaisuja ja tuloksia – ja tullaan kirjanneeksi projektisuunnitelmaan jotakin epämääräistä ja useimmiten myös epärealistista. Kuten:

”Tavoitteenamme on järjestää vuoden paras tapahtuma.”

”Kehitetään aivan uusi toimintamalli, joka skaalataan viidessä vuodessa maailmanlaajuisesti.”

Useimmissa tapauksissa tällaiset lauseet tekevät onnistumisesta mahdotonta.

Ei ole tavatonta, että lopputuloksena syntyy jotakin mitä ei edes haviteltu, tekemiseen on upotettu valtavia summia rahaa ja purkupalaverissa vallitsee hämmentynyt tunnelma.

Sitten vielä ihmetellään, mikseivät tekijät jaksa innostua seuraavasta hankkeesta.

Toimivan tavoitteen muotoilun menetelmistä voisi kirjoittaa aivan oman bloginsa, kirjankin, ja on siitä kirjoitettukin, joten täytynee palata aiheeseen tuonnempana.

Olennaista joka tapauksessa on, että tavoite tarjoaa sopivasti haastetta: että tekijät saavat kannustaa ja kehittää itseään ja toisiaan kurkotellessaan kohti tulevaa, ja kokea voiton huumaa, kun haluttuihin tuloksiin viimein ylletään.

Lisäksi tulee tietenkin tarkistaa, että projektitason tavoitteet tukevat yrityksen ylätason tavoitteita.

Mutta mihinkäänhän ei päästä ilman tahdonvoimaa. Huolellisen tavoitteen asetannan lisäksi on syytä satsata aikaa sen tutkimiseen, mikä saa erilaiset ihmiset innostumaan määrätystä määränpäästä.

Mikä sinut saa liikkeelle?

NLP:ssä (neurolingvistinen ohjelmointi) puhutaan ihmisten välisistä toimintatyylieroista. Yksi innostuu ajatellessaan lopputulosta, toinen onnistumisen laajempaa hyötyä, kolmas uhkien välttämistä.

Tiimin dynamiikan kannalta on arvokasta keskustella yhdessä erilaisista motivoitumistavoista. Samalla projektin tavoite tulee punnittua ja perusteltua huolella.

Erilaisuutta arvostetaan yrityksissä ainakin paperilla. Rehellisyyden nimissä se tuo mukanaan myös haasteita. Yksilö voi pitää omaa toimintatyyliään erityisen hyvänä, joskus jopa ainoana oikeana.

Ymmärrys toisten tavoista kerätä tietoa onkin avain toimivaan yhteistyöhön ja toisten kohtaamiseen.

Ihminen muodostaa tapoja valikoida informaatiota omien elämänkokemustensa, arvojensa ja uskomustensa perusteella. Nykyisten aivotutkimusten mukaan ihminen kykenee poimimaan niin sanotusti tarjolla olevasta tiedosta vaivaiset kolme prosenttia. Loput hän sivuuttaa ja unohtaa.

Rajua pudotuspeliä, mutta ehkä tämä motivoi myös sinua ja minua tutustumaan toimintatyylieroihin. Oppimalla toisten tavoista vastaanottaa informaatiota oppii myös itsestään sekä siitä, miten oman viestin saa paremmin perille.

Motivaatio syntyy järjen ja tunteiden yhteisvaikutuksesta

Täkäläisissä asiantuntijaorganisaatioissa osataan aika hyvin perustella tekemisiä järjellä: ellei muulla, niin sillä mitä jää viivan alle. Mutta senkö pitäisi riittää?

”Innostus, uteliaisuus ja intohimo toimivat polttoaineena, joka suorastaan pakotti NASA:n tutkijoita, insinöörejä ja astronautteja eteenpäin mahdottomalta tuntuvassa projektissa”, kirjoittaa maamme johtaviin aivotutkijoihin lukeutuva Lauri Nummenmaa (FT) Yhdysvaltain ensimmäisen kuulentoprojektin suunnittelusta ja lopulta lennon toteutumisesta (Nummenmaa: Tunnekartasto – Kuinka tunteet tekevät meistä ihmisiä).

”Tunteet saavat meidät liikkeelle, mutta järjen pitäisi aina kertoa, mitä tarkalleen ottaen pitäisi tehdä.”

Bisnestarinankerronnan kontekstissa järki on yhtä kuin yrityksen arvot, visio, missio ja strategia.

Tunteiden ravintoa ovat syvemmät merkitykset (liike)toiminnan taustalla.

Tunteet ohjaavat voimakkaasti huomiotamme ja sen myötä sitä, millä intensiteetillä tavoitteitamme edistämme. Motivaatio on usein voimakkainta, kun se kumpuaa ihmisen sisältä. Ulkopuolelta annetut tehtävät voivat herättää muutosvastarintaa.

”Kun haluamme saada toiset ajattelemaan ja tuntemaan haluamallamme tavalla, on tärkeää saada heidät tuntemaan”, Nummenmaa jatkaa. ”Ja mikä olisikaan parempi keino saada toiset oikealle tunnetaajuudelle kuin hyvin kerrottu koskettava tarina. Tarinankerronta on syvällä olemuksessamme.”

NASA:n avainhenkilöt olivat vuonna 1969 muuttamassa maailmaa, tekemässä historiaa.

Olisinpa ollut kärpäsenä katossa kuulemassa, miten tuon suuruudenhullun hankkeen johtohahmot sanoittivat ihmiskunnan uutta tarinaa kahvipöytäkeskusteluissaan.