Search
  • helmisaksala

Tarinoiden mestaripunojat Keniassa ja Suomessa – Kolme kysymystä Mari Martikaiselle

Tiedätkö, mikä on tasku swahiliksi? Vastaus: mifuko.


Mifuko on myös kahden suomalaisen suunnittelijan yritys, jonka tarina ei ole tavallisimmasta päästä.


Helsinkiläiset ystävykset Mari Martikainen ja Minna Impiö saivat Nairobin käsityömarkkinoilla vuonna 2009 idean erilaisesta, osallistavasta yritysmallista. Visiona oli yhdistää Reilun kaupan toimintaperiaatteet ja afrikkalaiset kädentaidot pohjoismaiseen designiin.


Ei aikaakaan, kun Mifukon tuotannon peruskivi valettiin Kenian Machakokseen yhteisvoimin paikallisten toimijoiden ja artesaanien kanssa. Yritys hakeutui Reilun kaupan yhteistyöjärjestö WFTO:n (World Fair Trade Organization) jäseneksi ja vuonna 2012 perusti käsityöläisten toiveesta voittoa tavoittelemattoman Mifuko Trust -yhdistyksen kenialaisten artesaanien yrittäjyyden ja työllistymisen tueksi.


Nopea leikkaus kevääseen 2021, ja Mifuko on lanseerannut yhteistyömalliston ranskalaisen muotitalo Chloén kanssa.


Keitä ovat raja-aitoja kaatavat naiset yrityksen takana ja millaisia ne keinot, joiden voimin Mifukon huimat edistysaskeleet on otettu?


Paitsi vastuullisen liiketoiminnan pioneeri, Mifuko on kova luu myös yritystarinankerronnan saralla. Siksi haastattelussa tänään on Mari Martikainen, muotoilija, taiteilija ja toinen yrityksen perustajista.



On aloitettava isosta kuvasta. Ulkopuolisen silmään tarinallisuus on niin vahvasti sisäänkirjoitettu Mifukoon, että olisi vaikea kuvitella yhtä ilman toista.


1 Kuinka tietoisesti päädyitte käyttämään tarinankerrontaa yrityskonseptinne kommunikoimiseksi?


”Se oli meille itsestään selvää. Varmaan siksi, että itse innostuimme niin kauheasti, että tämä on tosi hyvä juttu!”


”Toki vuosien varrella tarina on jalostunut. Olemme ymmärtäneet, mistä näkökulmasta ja miten haluamme sitä kertoa ja sanoittaa.

”Mutta stoori oli jo ihka ensimmäisissä tuotelapuissamme ja niin myös artesaanin nimmari.”


Mifukon suositut Kiondo-korit valmistetaan Keniassa. Muita käsityötuotteita tehdään lisäksi Tansaniassa, Etiopiassa ja Ghanassa. Tuotteet syntyvät perinteisillä tekniikoilla paikallisista materiaaleista. Työskentely tuo lisätuloja artesaaninaisille Afrikan syrjäseuduilla ja elvyttää kädentaitojen arvostusta, sillä tekijöille maksetaan paremmin kuin mitä käsitöillä on ennen voinut ansaita. Punojia on jo yli 700.


Aivan erityinen juttu on se, että jokainen Mifuko-tuote välittää palan punojansa tarinaa tekijän signeerauksen kautta. On huima tunne saada käsiinsä kori tai laukku, jonka mukana saapuu käsin raapustettu allekirjoitus kuin välittömänä tervehdyksenä Keniasta. Mistä tällainenkin neronleimaus syntyi?


”Heti alussa oivalsimme, että käsin tehty tuote on keskeinen osa koko yritysideaa. Kun Minna muutti Keniaan, hän soitteli sieltä minulle ja menin käymään. Näimme, miten valtavasti siellä oli taitavia käsityöläisiä, jotka eivät ikinä tule nähdyksi. Se oli sellainen massa. Ajatus oli nostaa heidän osaamistaan ja mahdollistaa heidän toimeentulonsa.”


Martikaisen ja Impiön käsissä on värikylläinen työtehtävien paletti. He huolehtivat Mifukon tuotantoketjun vastuullisuudesta yhdessä paikallisten verkostojensa kanssa. Lisäksi suomalaiskaksikon kädenjälki näkyy tuotekokonaisuuden esteettisessä suunnittelussa ja laatutasossa.


”Nairobissa totesimme, että valikoima kaikilla turuilla ja toreilla oli tismalleen sama. Keniassa ei opeteta koulussa kuvaamataitoa eikä muotoilun suunnittelun koulutusta ole saatavilla.”


Yksi Mifukon visuaalisista erottautumistekijöistä onkin suomalainen design. Joten vaikka yrityksen tarinan päähenkilö olisi Kenia, on kertojan äänessä myös tuttu pohjoisen klangi.



Seuraavaksi haluan kuulla, mitä Mari ajattelee tarinankerronnasta sisäisen viestinnän työkaluna.


2 Miten se, millaisia tarinoita yrityksen sisällä kerrotaan, vaikuttaa toimintakulttuuriin ja sen myötä liiketoimintaan?


”Kyllä tarinalla on valtava merkitys. Ja avainasemassa on tietenkin ihmisten välinen vuorovaikutus, koska”


”voihan yrityksillä olla tarinoita, mutta jos kukaan ei kommunikoi niitä eteenpäin, niin ne ovat turhia tarinoita.”

”Ajatellaan, että yritykselläsi on tavoitteita ja kasvunäkymiä. Jos osallistat koko henkilökunnan ja avaat sitä, miksi olemme tekemässä näin ja mitä se tarkoittaa koko yhteisölle, niin onhan ihmisten motivaatio toimia hirveän paljon parempi kuin jos sanoisit vain, että nyt sinun täytyy tämä viikko tehdä ylitöitä.”


”Meille oli tuotannon kehittämisessä tärkeää oivaltaa kulttuurivaihto puolin ja toisin. Esittelimme naisartesaaneillemme eurooppalaisia sisustuslehtiä ja kohteita joihin tuotteita myymme. Samalla kerroimme tavoitteistamme. Tämä auttoi heitä ymmärtämään, miksi tilaamme tietynlaisia koreja. Ja me opimme lisää heidän arjestaan ja mitkä ovat sen haasteita.


Kulttuurisista näkökulmista ja Mifukon tarinavarannoista riittäisi kerrottavaa vaikka omaksi kirjasarjakseen, mutta lopuksi on palattava yrittäjätaitojen äärelle.


3 Mari Martikainen, mitä ottaisit mukaasi autiolle saarelle?


”Varmasti ottaisin mukaani luovuuden. Sen minä ottaisin mukaan. Ja kekseliäisyyden.”


”Luovuus on minulle sitä, että pystyy näkemään mahdollisuuksia mahdottomassakin.

”En miellä luovuutta pelkästään taiteen tekemiseen liittyvänä, vaan se on elämänasenne, tietynlaista luovaa ongelmanratkaisua. Myös yrittäminen on hirveän luovaa. Koko ajan olet uuden edessä ja saat miettiä, miten tämäkin tästä ratkaistaan. Veikkaan, että siitä taidosta olisi hyötyä myös autiolla saarella, pysyisi pää kasassa!”


”Yleensä luovuus tulee minulla esiin nimenomaan silloin kun tekemisellä on reunaehdot. Esimerkiksi Mifukon tuotesuunnittelussa on aina tietyt materiaalit, paikat, tekniikat, taidot ja traditiot. Kun nämä yhdistetään luovasti, syntyy jotain uutta.”


Tietenkin ottaisin autiolle saarelle myös yhden tyypin, mutta jos saarella pitää yksin olla, niin luovuus!”





Lue lisää Chloé x Mifuko -yhteistyöstä (englanniksi) täältä.

Chloé esittelee ylpeänä yhteistyömalliston tuotteita somekanavissaan, mm. Instagramissa.


Mifukon tuotekuvat: Uupi Tirronen

59 views0 comments